Vuoden Poliisi 2025 Sami Hätönen: Hyvä viranomaisyhteistyö ei ole itsestäänselvyys

Ylikomisario Sami Hätösellä on luvassa juhlientäyteinen loppuvuosi. Joulukuussa 50 vuotta täyttävä Hätönen oli jo ehtinyt valmistella itselleen isoja syntymäpäiväjuhlia, kun hän sai tietää tulleensa valituksi Vuoden Poliisiksi 2025. Tunnustus jaettiin tänä vuonna sopivasti 50. kertaa.

 – Valintani oli yllätys. Yleensä Vuoden Poliisina on palkittu etulinjan toimijoita, kun taas itse keskityn nykyään lähinnä esimiestyöhön ja johtamiseen. Tietenkin olen ihan älyttömän otettu, onhan tämä todella hieno kunnianosoitus. Ja vielä näin juhlavuonna, Hätönen sanoo.

Hätönen johtaa Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) valvonta- ja hälytystoiminnan yksikköä. Se vastaa sekä poliisin tutkinto- että täydennyskoulutuksesta, eli käytännössä kaikkien Suomen valvonta- ja hälytystehtävissä työskentelevien poliisien osaamisesta. 

– Yksikön tekemällä työllä on valtavan suuri merkitys ja vaikuttavuus. Minä vastaan siitä ja ohjailen sitä, kun taas raa’an työn tekevät Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijat ja hallinnoimamme kouluttajaverkostot, Hätönen kertoo. 

Poliisin poika

Poliisin ammatti tuli tutuksi Hätöselle jo lapsena poliisina työskennelleen isän kautta. Kesät hän kertoo viettäneensä isänsä työkavereiden jaloissa poliisien kesämökillä. Hätösen oma ura alkoi paikallispoliisissa vuonna 1997.

 – Hyvin varhain huomasin, että halusin tehdä paljon erilaisia asioita ja kokeilla erilaisia poliisityön muotoja. Olin innokkaasti vapaaehtoisena aina lähtemässä mukaan kaikkeen uuteen. Halusin myös itse kehittää asioita ja jo nuorena poliisimiehenä kiinnostuin johtamisesta. 

Vain muutaman vuoden kokemuksella Hätönen pääsi alipäällystöopintoihin ja sitä kautta ryhmänjohtajaksi ja kenttäjohtajaksi.

 – Nuorena esimiestehtäviin lähteminen on ollut ehkä kaikkein merkittävin käänne urallani. Hyvin pian jatkoin siitä päällystöopintoihin ja aloitin työt komisariona. Seuraava iso askel oli Poliisiammattikorkeakouluun siirtyminen vuonna 2008. 

Sittemmin Hätönen on työskennellyt myös Poliisihallituksessa (Poha). Hänen ilokseen vaikutusmahdollisuudet ovat joka ura-askeleen myötä lisääntyneet. Nykyistä työtään Polamkissa Hätönen kuvaa valtakunnalliseksi näköalapaikaksi. 

 – Olen päässyt tutustumaan laajasti poliisin henkilökuntaan ja eri yksiköiden toimintaan. Siinä yhteydessä ovat avautuneet mahdollisuudet myös viranomaisyhteistyöhön ja laajemmin ajateltuna yhteistyöhön eri toimijoiden, myös yritysmaailman kanssa.

Seuraavaa ura-askelta Hätösellä ei ole vielä suunniteltuna. Sekä Polamkiin että Pohaan hän kertoo päätyneensä pyynnöstä. 

 – Se, että pyydetään johonkin tehtävään, on valtava etuoikeus. Mutta en voi tietenkään odottaa, että se jatkuisi. Jossain vaiheessa täytyy miettiä, mitä haluan loppuvirkaurani tehdä.

Kiristyneet normit hankaloittavat viranomaisyhteistyötä

Tämän vuoden teemana Vuoden Poliisi -tunnustuksessa on viranomaisyhteistyö. Hätösen Vuoden Poliisi -ehdokkaaksi asettanut Poliisiammattikorkeakoulu kuvaa häntä ehdokasesittelyssä näin: 

“Hätönen on ymmärtänyt sidosryhmäverkostojen rakentamisen arvon. Hän on määrätietoisesti verkostoitunut ammattilainen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. PTR-yhteistyön lisäksi hänellä on laajat verkostot kokonaisturvallisuuden alalla muun muassa sisäministeriön, pelastusalan, Puolustusvoimien, liikenne- ja viestintäministeriön ja poliisin toimintaa kehittävän yrityskentän piirissä. 

Hätönen on kysytty asiantuntija erilaisissa verkostoissa kansallisella ja kansainvälisellä (Pohjoismaat, Baltia, Eurooppa ja tietyiltä osin globaali) tasolla, jonka osaamista hyödynnetään sidosryhmien toiminnan edelleen kehittämiseksi. Hätönen osaa tunnistaa oikeat sidosryhmät ja partnerit poliisin toiminnan kehittämiseksi ja pystyy integroimaan eri sidosryhmiltä saatavien parhaiden käytäntöjen jalkauttamisen Suomen poliisiin omaan tehtäväkenttäänsä liittyen.”

Suomessa viranomaisyhteistyö on Hätösen mukaan maailman huippuluokkaa, mutta hyvää viranomaisyhteistyötä ei pidä erehtyä pitämään itsestäänselvyytenä.

 – On vuosien tulos, että Suomessa viranomaiset toimivat tiiviisti yhteen. Se on sisäänrakennettu suomalaisuuteen ja siihen, miten Suomen kansa toimii, Hätönen sanoo. 

Poliisissa viranomaisyhteistyön merkitys linkittyy rajallisiin henkilö- ja kalustoresursseihin. Ulkomailla ihmetystä saattaa herättää esimerkiksi se, ettei Suomen poliisilla ole yhtään omaa lentokonetta tai helikopteria. Niitä saadaan tarvittaessa käyttöön muilta viranomaisilta pyydettävänä virka-apuna.

Hätösen mukaan yhteistyö toimii, sillä vastuut eri viranomaisten välillä ovat selkeät ja käytössä on yhteisiä tieto- ja viestijärjestelmiä. Kun rakenteet ja toimintakulttuuri ovat olemassa, on niiden päälle helppo jatkuvan harjoittelun avulla luoda paikallistason toimiva yhteistyö. 

Nykyisin tietojen jakaminen eri viranomaisten kesken on tietosuoja- ja yksityisyydensuojakäytäntöjen vuoksi kuitenkin entistä haastavampaa. Vaikka Hätönen pitää tietosuojan kehittymistä hyvänä asiana, voi normien liian tiukka tulkitseminen kääntyä kansalaisten etua vastaan.

 – Se näkyy esimerkiksi siinä, miten poliisit ja sosiaaliviranomaiset voivat vaihtaa tietoja keskenään. 20 vuotta sitten poliisi saattoi keskustella sosiaalityöntekijöiden kanssa henkilöistä heidän omilla nimillään. Nykyisin täytyy olla hyvin varovainen, ettei itse syyllisty rikokseen auttaessaan toista viranomaista yhteisen hyvän nimissä, Hätönen sanoo.

Drooneilla menestykseen

Uransa suurimpana saavutuksena Hätönen pitää droonien tuomista Suomen poliisin käyttöön. Vaikka droonit ovat viime aikoina olleet otsikoissa usein negatiivisissa merkeissä, poliisille miehittämätön ilmailu on osoittautunut menestystarinaksi.

Nykyisin droonit ovat poliisille arjen työvälineitä, joista on päivittäin hyötyä esimerkiksi eksyneiden, poliisia pakoilevien tai itsetuhoisten ihmisten etsinnässä.

 – Vuosittain kymmeniä ihmisiä pelastuu droonien avulla. Jos mietitään, miten arvokas yksikin pelastettu ihmishenki on, droonien kustannukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, Hätönen sanoo.

Drooneja käytetään myös rikospaikkojen dokumentoinnissa. Ne tukevat poliisin johtamista antamalla tietoa päätöksenteoksen tueksi, minkä lisäksi niiden antama tilannekuva parantaa työturvallisuutta.

Poliisin miehittämätön ilmailu täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Juhlavuonna Polamkissa testataan etäohjattavaa droonijärjestelmää.

 – Tilannekeskuksesta käsin pystytään ohjaamaan ihan toisessa sijainnissa, rakennuksen katolla sijaitsevaa drone-in-a-box-järjestelmää. Poliisin ei enää tarvitse ajaa tehtäväpaikalle nostaakseen droonin ilmaan ja tarkastaakseen jonkun alueen.

Sekä droonien että koulutustoiminnan tarkoituksena on auttaa kentällä toimivia poliiseja tekemään työnsä paremmin. 

 – Suomen poliisin henkilöresurssit ovat Euroopan pienimmät. Jotta lakisääteisten tehtävien tehokas hoitaminen pienellä väkimäärällä on mahdollista, meidän täytyy hyödyntää teknologiaa, Hätönen sanoo.

Arjen turvallisuus uhattuna

Hätönen näkee Vuoden Poliisi -tunnustuksen jälleen uutena mahdollisuutena vaikuttaa nostamalla esiin itselleen tärkeitä aiheita. Hän kantaa huolta esimerkiksi siitä, että poliisi joutuu nykyisin yhä useammin jättämään tietoisesti tehtäviä hoitamatta ja rikoksia tutkimatta. 

Taustalla on poliisin työn muuttuminen entistä vaativammaksi esimerkiksi hybridiuhkien, kyberrikosten, uusien huumeiden ja toisaalta normien tiukentumisen vuoksi. Kun voimavarat menevät entistä enemmän vakavien rikosten selvittämiseen ja kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen, arjen turvallisuus kärsii.

 – Kansalaisten luottamus poliisiin on Suomessa poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kun poliisi ei enää saavu paikalle eikä tutki, luottamus poliisiin voi alkaa rapautua. Se taas heikentää oleellisesti poliisin toimintaedellytyksiä. Onko meillä varaa siihen, Hätönen kysyy.

Yksi keino puuttua tilanteeseen on prosessien keventäminen ja nopeuttaminen. Silloin esimerkiksi rattijuopon kiinniotto ei sido partiota tuntien paperityöhön.

 – Se ei ole tarkoituksenmukaista tai järkevää resurssien käyttöä, Hätönen sanoo.

Historiankirjoitusta kuvina

Poliisin sijaan Hätösestä olisi voinut tulla myös valokuvaaja. Sittemmin hän on kuitenkin onnistunut yhdistämään lapsuudesta asti jatkuneen harrastuksensa työhönsä, sillä Hätösen ottamia valokuvia on usein hyödynnetty poliisin viestinnässä.

Vuosien varrella Hätösen arkistoon on kertynyt valtava määrä Suomen poliisin historiaa valokuvina. Kuvista on järjestetty Poliisimuseossa näyttely, eikä hän sulje pois kirjan julkaisuakaan.

 – Ehkä sen voisi tehdä eläkkeellä, ja palata kuvien kautta muistoihin. Jokaisen kuvan takanahan on tarina, Hätönen pohtii.

Esimiestehtävässä kuvaaminen on hankalaa ja vuosikymmenien kuvavirta vaarassa katketa.

– Aina kun pääsen toimistosta jalkautumaan, pyrin ottamaan kameran mukaan, jotta historian kirjoittaminen jatkuisi. Vapaa-ajallani toimin esimerkiksi hääkuvaajana, Hätönen paljastaa.

Vuoden Poliisi -valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin 29.10. Helsingissä.