Koventunut työelämä kuormittaa henkilöstöä

Kun sinä olit nuori, oliko silloin dinosauruksia? kirkas lapsen ääni kysyi Alice Utriaiselta. Lapsenlapsen kysymys sai 66-vuotiaan isoäidin hymyilemään. 

Kun Utriainen astui työelämään 16-vuotiaana vuonna 1975, vallalla oli monia käytäntöjä, jotka tuntuisivat nykyisin pölyttyneiltä. Esimerkiksi valtion virastoissa vallitsi tiukka hierarkia; osastoneuvokset eivät puhuneet toimistosihteereille, vaan heille puhuttiin osastosihteerin kautta.

– Itse en ymmärtänyt tapaa silloinkaan, mutta oli siihen aikaan paljon hyvääkin. Esimiesten luvalla saatettiin esimerkiksi tehdä lämpimiä voileipiä ja pitää rento kahvihetki yhdessä. 

– Työilmapiiri tuntuu muuttuneen, eikä tällaista yhdessäoloa enää edes haluta. Se on sääli, sillä mitä paremmin työkaverinsa tuntee, sitä herkemmin tarjoaa myös apua, Utriainen miettii.

Suoraan myrskyn silmään

Utriainen toteaa, että työelämä on muuttunut raadollisemmaksi.

– Kun tulin pääluottamusmieheksi vuonna 2018, neuvoteltiin parhaillaan virastoeristä. Tuija Heino perehdytti minua pestiin ja yhdessä pystyimme keskittymään rauhassa neuvotteluihin. Nyt kun vuorostani perehdytän Maaritia, on tilanne toinen. Hän joutuu suoraan myrskyn silmään, Utriainen sanoo ja viittaa seuraajaansa Maarit Hellgreniin.

Nytkin pääluottamusmiehen pöydällä ovat tarkentavat virkaehtosopimukset mutta myös paljon muuta kuten Oikeuspalveluviraston yt-neuvottelut sekä Palkkavaaka eli oikeushallinnon alan palkkausuudistus.

Kentällä tulostavoitteet koventuvat ja tehtävänkuvat vaativat enemmän samalla, kun tekoäly korvaa rutiininomaisempia tehtäviä virastoissa. Kaikki tämä kuormittaa henkilöstöä ja näkyy myös luottamusmiestyössä.

Yt:t koettelevat henkilöstöä

Oikeuspalveluviraston (OPV) yt:t liittyvät tehtävien siirtoon viraston sisällä ja sieltä pois. Irtisanomisuhan alla on henkilöstöhallinnon henkilöitä, joiden tehtäviä ollaan siirtämässä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeisiin. 

Vähennystarve on elänyt neuvotteluiden aikana. Sekä Utriaisella että Hellgrenillä on huoli, että henkilöstöä vähennetään liikaa tehtävien siirtoon nähden. Se tarkoittaisi virastoon jääville aiempaa enemmän työtä.

Samaan aikaan virastossa kaavaillaan toimipaikkaverkoston supistamista yhteensä seitsemään talous- ja velkaneuvontatoimistoon, seitsemään oikeusaputoimistoon ja seitsemään edunvalvontatoimistoon. Kustakin seitsemästä toimistosta kuusi olisi alueellisia ja yksi valtakunnallinen. Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto jäisi ennalleen.

Tammikuun lopulla tulleen neuvotteluesityksen mukaan irtisanomisia ei olisi tiedossa, vaan 19 toimipaikan virat siirrettäisiin toisiin toimipisteisiin.

– Tilanne on silti virkamiehelle hankala, jos oma virkapaikka lakkautetaan ja seuraava toimipiste on yli 300 kilometrin päässä. Pieniltä paikkakunnilta ei helposti löydy muuta työtä, eikä kaikilla ole mahdollisuutta muuttaa, Utriainen sanoo.

Lyhytkatseisuuden kova hinta

Maan heikko taloustilanne heijastuu suoraan OPV:n henkilöstön töihin. Utriainen varoittaakin henkilöstön kuormittumisesta.

– OPV:lla on aivan liikaa työtä, ja henkilöstö uupuu. Hesarissa oli ihan vasta kirjoitus, jossa kolme edunvalvojaa kertoi tilanteestaan. Sama koskee sihteereitä. Edunvalvonnan asiakkaat valuvat puolestaan talous- ja velkaneuvontaan ja lopulta ulosottoon.

Heikon taloustilanteen ja valtion säästövelvoitteiden vuoksi monessa virastossa on päällä rekrytointikielto.

– Töitä on liikaa, mutta kielto estää palkkaamasta lisää väkeä. Ollaan puun ja kuoren välissä, Utriainen sanoo.

– Kun haetaan nopeita säästöjä, katsotaan vain lähelle, ei kauas. Lyhytkatseisuus voi tulla kalliiksi, kun ihmiset uupuvat, Hellgren komppaa. Työkyvyttömyyden kustannukset Suomessa olivat jo yli 10 miljardia euroa vuonna 2023.

Oma luottamusmies auttaa

Parivaljakko nostaa esiin toisenkin huolestuttavan suunnan työnantajan toiminnassa heikon taloustilanteen kurimuksessa. Säästöjä haetaan teettämällä ylitöitä liukumina.

– Liukuman käyttö on virkamiehen oman harkinnan varassa, mutta jos töitä on tehtävä työnantajan pyynnöstä virka-ajan jälkeen, tulee siihen aina olla työntekijän suostumus. Silloin työ on ylityötä, josta tulee maksaa korotettu tuntipalkka, Hellgren sanoo.

Utriainen lisää, että työnantajan yt-lain tuntemuksessakin olisi petrattavaa. 

– Vaikka taloudessa on tiukka tilanne, on yt-lakia noudatettava. Tuntuu, että nyt mennään vain säästöt edellä henkilöstöstä piittaamatta. Olemme olleet asiasta yhteydessä ministeriöönkin.

Kaksikko muistuttaa jäsenistöä olemaan tarkkana omien oikeuksien kanssa. Jokaista jäsentä auttaa oma luottamusmies, jonka puoleen kannattaa kääntyä herkästi.

– Olenkin sanonut jäsenille, etteivät allekirjoita mitään sopimusta ilman yhteyttä omaan luottamusmieheen. Esimerkiksi organisaatiomuutoksissa voi olla oikeus takuupalkkaan, mutta jos laittaa nimen paperiin liian aikaisin, on silloin myöhäistä pyristellä, Utriainen painottaa.