Siirry sisältöön
Työssä

Poliisityön kova kuormitus vaatii tukitoimia

Poliisityö altistaa poikkeuksellisen suurelle kuormitukselle. Asiantuntijat kertovat, mistä poliisin työn psykososiaalinen kuormitus muodostuu, miten sitä voi hallita, ja mistä tunnistaa, kun kuormaa on liikaa.


Teksti
Sari Peltonen
Kuvat
iStock
Kommentit (1)
Tulosta artikkeli
Kuuntele artikkeli
0:00 / 0:00

– Poliisi kohtaa työuransa aikana yli 900 potentiaalisesti traumatisoivaa tapahtumaa, sanoo psykologi Kaisa Lankoski Poliisiammattikorkeakoulusta.

Se kertoo poliisityön erityisestä luonteesta, sillä tavallinen ihminen kohtaa niitä ehkä muutaman. Kukaan ei soita poliisille kertoakseen, että nyt menee tosi hyvin.

Poliisin työn arki on viime vuosina koventunut entisestään: väkivalta ja uhkaava käytös poliisia kohtaan ovat lisääntyneet, päihteet tekevät tilanteista arvaamattomampia ja sosiaalinen media lisää maalittamista, joka pahimmillaan ulottuu myös läheisiin. Samalla työelämän hektisyys, yleinen turvallisuusympäristön kiristyminen ja julkisen sektorin säästötoimet kuormittavat poliisiorganisaatiota.

Ei ihme, että poliisityön psykososiaalinen kuormitus on suuri. Miten sen kanssa jaksaa ja mistä tietää, kun kuormaa on liikaa?

Purkukeskustelu on avain poikkeustilanteista toipumiseen 

Psykologi Kaisa Lankoski jakaa poliisin työn kuormittavuuden kahteen tyyppiin: ensinnäkin on arjen jatkuvaa, sinänsä tavallista kuormitusta, toisaalta yksittäisiä erityistilanteita. Näitä ovat esimerkiksi vaaratilanteet, läheltä piti -tilanteet tai poikkeuksellisen raa’at tai lapsiin kohdistuvat työtehtävät.

Poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyy traumaperäistä stressiä, joka on kehon normaali tapa käsitellä tapahtunutta.

– Voit olla joko ylivireystilassa ja levoton tai aivan poikki pienenkin arkisen asian, kuten kauppareissun jälkeen. Myös syyllisyyden tunne, jossittelu ja voimakkaat muistivälähdykset ovat yleisiä. Aistihavainnot saattavat laukaista reaktion: kuulet äänen tai haistat hajun, joka vie salamannopeasti tilanteeseen, Lankoski kuvailee.

Kukaan ei soita poliisille kertoakseen, että nyt menee tosi hyvin.

Kriittisten tilanteiden jälkitoimiin poliisilla on oma ohjeistus, jossa kuvataan esimerkiksi oireiden tunnusmerkit ja toimintapolku. Ohje on jaettu kaikille poliisiyksiköille, kertoo ylitarkastaja Eini Hyttinen Poliisihallituksesta. Jokaisessa poliisiyksikössä on nimetty jälkitoimiin koordinaattori sekä koulutetut keskustelunohjaajat, joiden johdolla tapahtumia käydään läpi yhdessä. Purkukeskusteluissa keskustellaan tarvittaessa myös lisätuesta.

Lankosken mukaan traumaperäisen stressin oireet helpottavat yleensä pikkuhiljaa. Jos niin ei käy, kannattaa keskustella asiasta esihenkilön kanssa tai hakeutua lisätuen pariin esimerkiksi työterveyshuollon kautta. 

Organisaatiotekijät kuormittavat eniten 

Vaikka poliisi kohtaa työssään poikkeuksellisen paljon kuormittavia tilanteita, tutkimusten mukaan poliisit kokevat, että suurin kuormitus syntyy organisaatiolähtöisistä tekijöistä, kuten työmäärästä ja johtamisesta.

Lankoski sanoo, että työyhteisössä voidaan tukea jaksamista monin tavoin.

– Vaakakupeissa ovat työn kuormitus- ja voimavaratekijät. Vaakakupit eivät saisi keikahtaa liian rajusti. Jos työkuorma on iso, miten voisimme vahvistaa voimavaratekijöitä? hän kysyy.

Lankosken mukaan on tärkeää kokea, että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja että siinä on kehittymismahdollisuuksia. Esihenkilön tulee antaa palautetta niin, että työntekijä tietää, mitä tekee oikein ja mikä hänen roolinsa on. 

Hyvä ja riittävä uni auttaa mieltäkin palautumaan.

Poliisihallituksen Eini Hyttinen sanoo, että esihenkilö- ja työnantajapuolta edustavia on poliisissa koulutettu viime vuosina paljon.

– Kuormitusta ja sen syitä on tärkeä osata tunnistaa, jotta haasteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työkykyjohtamista on kehitetty esimerkiksi Kevan kanssa toteutetussa hankkeessa, Hyttinen sanoo.

Hyvä tiimihenki ja psykologisen turvallisuuden ilmapiiri edistävät työssä jaksamista. Se tarkoittaa, että uskalletaan olla eri mieltä, kertoa virheistä ja tuoda esiin erilaisia asioita. 

– Jokainen voi osaltaan rakentaa sellaista henkeä, Lankoski muistuttaa. 

Jos partiokaverin pinna on kireällä, Lankoski neuvoo ottamaan asian puheeksi ja kysymään kuulumisia.

– Monesti ajatellaan, että meillä pitäisi olla heti hirveän hienoja ratkaisuja. Mutta eniten ihminen tarvitsee sitä, että tulee kuulluksi.

Tunnista kuormituksen merkit

Kuormitus kuuluu elämään. Ongelmaksi se muodostuu, kun siitä ei enää palaudu. Lankoski neuvoo seuraamaan kehon merkkejä.

– Uni on tärkeä mittari, joka reagoi herkästi kuormitukseen.

Myös vireystilaansa kannattaa opetella tarkkailemaan. Tavallisesti päivään mahtuu hetkiä sekä yli- että alivireystilassa. Jos jommassa kummassa viettää suuren osan päivästä, se saattaa kertoa tavallista suuremmasta kuormasta. Myös tunnesäätely kärsii: yksi on tavallista ärtyisämpi, toinen taas itkuherkempi.

Pitkään jatkuva kuormitus voi johtaa työuupumukseen. Sen oireita ovat uupumusasteinen väsymys, ajatustyön ja tunnesäätelyn vaikeudet, ammatillisen itsetunnon lasku ja kyynistyminen, Lankoski kertoo.

Uni on tärkeä mittari, joka reagoi herkästi kuormitukseen.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että poliisilla työuupumus oireilisi useimmin juuri kyynistymisen ja ammatillisen itsetunnon laskun kautta. 

Läheiset saattavat tunnistaa kuormitustilan paremmin kuin poliisi itse. 

– Lapset saattavat sanoa, että vanhemmasta näkee heti, millainen päivä töissä on ollut, Lankoski lisää. 

Pidä huolta palautumisesta

Kun työ kuormittaa paljon, palautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Jos palautumista tapahtuu ainoastaan vapaa-ajalla, ei ihminen ehdi palautua tarpeeksi, Lankoski sanoo. 

Palautumisen hetkiä pitäisi saada myös työpäivään. Se ei tarkoita, että aikaa pitäisi kaivaa pitkällisiin kahvitaukoihin. Säännöllinen lyhyt tauko riittää.

– Nouse hetkeksi seisomaan, katso kaukaisuuteen ja hengitä muutaman kerran syvään, hän neuvoo.

Palautumista pitäisi tapahtua myös työpäivän aikana.

Vapaa-ajalla on tärkeää saada ajatukset irti työstä. Tekemättömät asiat voi listata paperille tai työasiat jättää tietoisesti työpaikalle virkahaalarin kanssa. Monelle työmatka on tärkeä siirtymäriitti.

Liikunta on tärkeää, mutta Lankoski neuvoo kiinnittämään huomiota myös psykologiseen palautumiseen. 

Palauttava vapaa-aika on vastapainoa työlle. Läheisten kanssa vietetty aika, onnistumisen kokemukset harrastuksissa ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen kantavat silloinkin, kun töissä ei tunnu sujuvan.

Koska poliisi työskentelee monenlaisten ikävien asioiden parissa, on tärkeää saada vapaa-ajalla muistutuksia siitä, että suurella osalla ihmisistä menee kuitenkin hyvin. 

Apua, tietoa ja tukea

Älä vello yksin vaikeassa tilanteessa, vaan hae rohkeasti apua. Vaihtoehtoja on paljon:

  • Traumatyöpajat, mutta vasta reilusti tapahtuneen jälkeen 
  • Sinetistä löytyy tietoa ja ohjeistuksia
  • Työterveyshuolto Terveystalossa, johon kuuluu myös psykologipalvelut
  • Työnohjaus arjen haasteisiin
  • Sovittelua ristiriitatilanteisiin
  • Poliisipastori tukee kriiseissä (vain osalla paikkakunnista)
  • Mieli ry:n anonyymi kriisipuhelin vastaa joka päivä ympäri vuorokauden, p. 09 2525 0111. 

Mainostajilta

Osallistu keskusteluun

1 kommentti

  1. Jouko Laitinen

    Kuten artikkelissa mainittiin, organisaatiolähtöinen kuormitus aiheuttaa enemmän haittaa, kuin työtehtävissä koettu stressi. Oman kokemukseni mukaan tämä juontuu siitä faktasta, että poliisilaitos tähtää ensisijaisesti rahan säästämiseen toiminnallisten tarpeiden kustannuksella. Sairauspoistumien aiheuttamia resurssivajeita ei paikata ylitöillä, koska siitä aiheutuu kustannuksia. Tämä taas aiheuttaa ns. hiljaisinakin aikoina kiirettä ja pahimmillaan tehtävien jäämistä hoitamatta. Erityisesti tilanne stressaa kenttäjohtovuoroja tekeviä poliiseja, jotka ovat ensisijaisessa vastuussa käytettävissä olevien resurssien käyttämisestä työtehtäviin.
    Poliisilaitoksen operatiivista työtä johdetaan ja seurataan pelkästään numeroilla. Tietty partiomäärä kj-alueella riittää perusteeksi olla täyttämättä sairauspoistumaa, vaikka poistumat osuisivat kokonaan yhden poliisiaseman resurssin. Toiminnalliset tarpeet ja käytännön vaatimukset eivät näytä vaikuttavan päätöksen tekoon.
    Pidetään suorastaan raivoisasti kiinni budjettikurista vaikka se aiheuttaisi ongelmia töitten suorittamisessa. Ideaalitilanne on, että vuoden lopussa olisi toimintamenoista säästetty pohalle palautettavaksi joku satatuhatta euroa.
    Hämmästelen vain, ketä tällainen toimintatapa hyödyttää..

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Työssä

Poliisiella tavoittaa tuhansia nuoria

Poliisi kohtaa nuoren yhä useammin puhelimen ruudulla. Ella Varis eli Poliisiella tekee ennalta estävää poliisityötä nuorten parissa osana Koulu25-ryhmää. Hän tavoittaa työssään satojatuhansia nuoria, joista moni ei muuten lähestyisi poliisia lainkaan.

Työssä