Ruotsissa aiotaan laskea rikosoikeudellisen vastuun ikäraja 13 vuoteen

Kuuluuko 13-vuotias lapsi vankilaan? Tästä aiheesta on debatoitu Ruotsissa kovinkin sanakääntein. Mutta hallitus ei anna periksi, vaan haluaa tulevan heinäkuun alusta laskea rikosoikeudellisen ikärajan 13 vuoteen.

Lain on määrä olla voimassa viisi vuotta. Sen jälkeen vaaditaan uusi valtiopäiväpäätös.

Tammikuun loppupuolella julkaistu lakiesitys tarkoittaisi 1–2 vuoden vankeutta 13-vuotiaalle, kun hänet tuomitaan murhasta. 14-vuotias saisi 3–4 vuoden tuomion samasta rikoksesta.

Kun vankeustuomio on istuttu, ajatuksena on, että lasten tulisi käydä läpi kahden vuoden mittainen jakso, jonka Kriminaalihuoltovirasto ja sosiaalitoimi suunnittelevat yhdessä.

Lausunnon antajat, Kriminaalihuoltolaitos, syyttäjät ja tuomarit, ovat esitystä vastaan. Osa syyttäjistä uhkaa erota, jos uusi laki tulee voimaan.

Ruotsin asianajajaliiton mielestä ei ole hyväksyttävää, että lasten kanssa tehdään tällaisia kokeiluja.

Hallituksen päätöksen taustalla on käsistä irronnut jengirikollisuustilanne, jossa rikolliset rekrytoivat yhä nuorempia lapsia hoitamaan likaisen työn – räjäytykset ja murhat.

Murhatilauksista tullut teollisuutta

Nykyään rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Ruotsissa 15 vuotta. Sitä nuorempi henkilö ei saa syytettä. Mikäli rikosepäilyt koskevat erityisen vakavia rikoksia, syyllisyyskysymys voidaan käsitellä tuomioistuimessa. Syyttäjä nostaa tällöin niin sanotun todistuskanteen.  

Viime vuonna käsittelyn kävi läpi 88 alle 15-vuotiasta lasta. Luku on yli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2024, jolloin käsittelyn läpikäyneitä oli 38.

Lapset osallistuvat värväyksen jälkeen suoraan vakaviin rikoksiin.

– Jengirikollisuus on muuttunut raaemmaksi. Ruotsissa on ongelmana, että murhatilauksista on tullut lähes teollisuutta, eräänlaista infrastruktuuria, sanoo Amir Rostami. Hän on entinen poliisi, kriminologian professori ja Tulevaisuudentutkimuksen instituutin IFFS:n tutkimusjohtaja.

Hän lisää, että lasten värvääminen tulee jengeille halvemmaksi. Rikollisten ei tarvitse maksaa ulkomailla oleville torpedoille. Eikä lapsia ole asetettu syytteeseen.

Tutkimusten mukaan monet lapset osallistuvat värväyksen jälkeen suoraan vakaviin rikoksiin.

– Tämä on erilaista kuin ennen. Kimmokkeena on usein suuri summa rahaa, Rostami toteaa.

Syyttäjät kriittisiä

Ruotsin syyttäjien mukaan tutkimus ei tue hallituksen ehdotusta. Syyttäjien mielestä ehdotusta ei ole mietitty loppuun asti, eikä se ole toteuttamiskelpoinen, vaan se voi johtaa päinvastaiseen tulokseen ja olla suorastaan haitallinen.

– Mielestäni yhteiskunta epäonnistuu aina silloin, kun lapsia joudutaan sulkemaan vankilaan. Samalla ymmärrän tarpeen. Kun meillä on pieni määrä lapsia, jotka tekevät äärimmäisen vakavia rikoksia, asialle täytyy tehdä jotain.

Rostami sanoo olevansa samaa mieltä syyttäjien kanssa siitä, että asioiden valmisteluille olisi pitänyt antaa enemmän aikaa.

Lakiesityksen valmistelun tiukka aikataulu on saanut eri tahoilta runsasta kritiikkiä siitä, että oikeusjärjestelmällä ei ole ollut aikaa sopeutua.

– Ehdotus tuntuu kiirehdityltä. Koska on kyse niin nuorista henkilöistä, meillä ei ole varaa virheisiin. Yksi virhe saattaa koitua yhden lapsen kohtaloksi.

Vankiloita varustetaan lasten tarpeisiin

Ruotsissa on kolme vankilaa, joita varustetaan lapsille sopiviksi. Esimerkiksi Kumlan laitoksessa 64 aikuisen vangin osasto on tyhjennetty ja laitettu kuntoon 32 lapselle. Sellit ovat valoisia ja niissä on oma suihku ja vessa.

Samalla kun muissa vankilan osastoissa kaksi vankia jakaa huoneen, lapsilla olisi omat sellit.

Voimat tulisi keskittää siihen, mitä apua vankilavuodet voivat lapselle antaa.

-Amir Rostami

Rehtori ja erityisopettajat vastaavat opetuksesta. Lisäksi paikalla on oppilashuollon tiimi kuraattoreineen ja psykologeineen.  

Rostamin mielestä vankilaympäristö ei tee hyvää 13-vuotiaalle. Mutta kun samanaikaisesti on kyse lapsimurhaajista, tilanne on hänen mukaansa vakavampi.

Rostami painottaa, että voimat tulisi keskittää siihen, mitä sisältöä ja apua vankilavuodet voivat lapselle antaa. Hänen mukaansa lausunnot ja debatti lakiehdotuksesta ovat sivuuttaneet tämän.  

– Mikäli vankiloissa toteutetaan erittäin tehokkaita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja ohjelmia, olen vähemmän kriittinen uudesta lakiehdotuksesta. Se jää kuitenkin nähtäväksi, sillä yleensä näitä asioita ei suoriteta loppuun asti kunnolla. Silloin laki on huono, Rostami summaa.

Pelkääkö lapsi vankilaa?

Kriitikoiden mielestä uusi ehdotus on vaalitemppu: hallitus haluaa todistella toimintakykyään ennen syksyisiä vaaleja.

– He haluavat näyttää mihin tämänhetkinen hallitus pystyy. Lopputulos on arvailujen varassa.

Voisi kuvitella, että rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentaminen vähentäisi merkittävästi lasten rikollisuutta vankilaan joutumisen pelosta.

Rostami on eri mieltä.

– Kysymys on siitä, pelkäävätkö nämä lapset oikeasti vankilaa. Vankilassa istuminenkin voi nostaa statusta. Lakiesityksellä on vain rajallinen pelottava vaikutus, hän toteaa ja lisää:

– Kaikki eivät jää kiinni. Tämä on tärkeää huomioida. Jos kiinnijäämisriski on korkea, sillä on suurempi pelotevaikutus kuin sillä, että vankeusrangaistus on ankara.