Siirry sisältöön
Työssä

Kriminologian opinnot tukevat arjen poliisityötä

Kriminaalipolitiikan ja kriminologian opinnot ovat tuoneet rikosylikonstaapeli Saana Pasaselle uusia ajatuksia ja vahvistaneet analyyttistä ajattelua.


Teksti
Juhana Unkuri
Kuvat
Pasi Leino
Kommentit (0)
Tulosta artikkeli
Kuuntele artikkeli
0:00 / 0:00

Saana Pasanen päätti joitain vuosia sitten alkaa opiskella yhteiskuntatieteitä. Kimmokkeena toimi omassa arjen työssä tehty havainto. Pasanen huomasi, miten poliisin työ muutti pikkuhiljaa hänen omaa suhtautumistaan asioihin ja ihmisiin kyynisemmäksi.

– Poliisin työssä kohtaa usein ihmiselämän nurjan ja kurjan puolen. Ihmiskohtaamiset tapahtuvat lähes poikkeuksetta tilanteissa, joissa jokin on mennyt pieleen. Aloin pohtia, miten työympäristö vaikuttaa siihen, millaisena näemme maailman ja millainen on poliisin sosiaalinen todellisuus, kertoo rikosylikonstaapeli Pasanen, joka toimii tällä hetkellä ulkomaalaistutkintaryhmän varajohtajana Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Toimenkuvaan kuuluu päivittäistoiminnan johtaminen yhdessä ryhmänjohtajan kanssa ja ryhmän toimintaan osallistuminen.

Kaikista yhteiskuntatieteistä voi löytää yhtymäkohtia poliisin työhön.

-Saana Pasanen

Pasanen aloitti Turun yliopistossa sosiaalitieteiden kandin tutkintoon tähtäävät opinnot. Kun Pasanen oli siirtymässä vuoden 2024 alussa maisterivaiheeseen, hän huomasi, että Tampereen yliopistossa oli alkanut uusi oppiaine, jossa oli mahdollista suorittaa kriminologian ja kriminaalipolitiikan maisteriopinnot.

– Päätin lähettää hakemuksen ja pääsin sisään.

Teorioiden tuntemus helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä

Pasasen kiinnostus kriminologiaan on kasvanut vuosien saatossa.

– Olen alkanut pohtia laajemmin rikollisuutta ja sen syitä. Samalla olen todennut, että kriminologiaa ja kriminaalipolitiikkaa on mahdotonta irrottaa poliisin työstä.

Saana Pasanen kertoo oppineensa kriminologian kautta tarkastelemaan yksittäisiä tapauksia laajempana ilmiönä ja useista eri näkökulmista.

Pasasen mukaan noiden oppiaineiden sisällöt ja käytännön työ kohtaavat päivittäin erilaisissa tilanteissa. Hän toteaa, että kriminaalipolitiikan kautta rikollisuutta pyritään ennaltaehkäisemään ja sen synnyttämiin ongelmiin pyritään puuttumaan.

– Käytännössä myös kaikkia poliisin toimia voidaan tarkastella kriminaalipolitiikan kautta. Jo poliisin näkyvillä olo vaikuttaa rikollisuuteen ennalta estävästi.

Hän on havainnut erilaisten ihmiskohtaamisten – kuten kuulustelujen – sisältävän usein yhtymäkohtia hänen opintojensa sisältöihin.

– Esimerkiksi erilaiset rikollisuutta selittävät teoriat tuovat lisää ymmärrystä ihmisen rikolliseen käyttäytymiseen. Samalla ne helpottavat työssä kohdattujen vaikeiden asioiden käsittelyä.

Kriminologian ja kriminaalipolitiikan opinnoissa korostuu analyyttinen ajattelu. Pasanen kertoo, että opinnot ovat tuoneet hänen poliisin työhönsä paljon uusia näkökulmia. Kriminologian kautta hän oppinut tarkastelemaan yksittäisiä tapauksia laajempana ilmiönä ja useista eri näkökulmista.

– Samalla analyyttinen ajattelu, näytön arviointi ja tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko ovat kehittyneet. Ehkä suurin muutos on ollut se, että opinnot ovat auttaneet tunnistamaan kokemuspohjaisen tiedon ja tutkittuun tietoon perustuvan tiedon välisen eron sekä tarkastelemaan tämän johdosta omaa ajattelua aiempaa kriittisemmin.

Rikosylikonstaapeli Saana Pasanen toimii Lounais-Suomen poliisilaitoksella ulkomaalaistutkinta-ryhmän varajohtajana. Toimenkuvaan kuuluu mm. päivittäistoiminnan johtaminen yhdessä ryhmänjohtajan kanssa.

Uusia kursseja YAMK-tutkintoon

Pasanen arvioi, että kaikista yhteiskuntatieteistä voi löytää yhtymäkohtia poliisin työhön. Hän on perehtynyt opintojensa kautta jonkin verran myös sosiologiaan, sosiaalipolitiikkaan ja taloussosiologiaan ja on huomannut, että esimerkiksi sosiaalipolitiikka ja kriminaalipolitiikka ovat hyvin lähellä toisiaan.

– Molemmilla voi olla hyvin toimiessaan rikollisuutta ehkäisevä vaikutus. Joskus moniviranomaisyhteistyössä toimijoita voi olla sekä sosiaalisektorilta että poliisista, jolloin kriminaali- ja sosiaalipolitiikkaa on vaikeaa erottaa toisistaan, Pasanen pohtii ja muistuttaa, että hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden teemat ovat poliisinkin työssä näkyvästi esillä.

Taloussosiologian opinnoissa tarkastellaan esimerkiksi markkinoita ja verkostoja.

– Poliisin työssähän mielenkiinnon kohteena ovat laittomat markkinat ja verkostot.
Pasanen nostaa esiin myös kriminologian ja kriminaalipolitiikan opintoihin kuuluneen kurssin Sukupuolittunut väkivalta lasten ja nuorten arjessa.

– Siitä löytyy paljon liittymäkohtia poliisin nuorten parissa tekemään ennalta estävään työhön. Kurssi toi lisää ymmärrystä siihen, miten tyttöjen ja poikien tekemä ja kokema väkivalta eroavat toisistaan.

Jatkossa poliisin YAMK-tutkintoa Poliisiammattikorkeakoulussa tekevät voivat liittää jotkut Tampereen yliopiston kriminologian ja kriminaalipolitiikan kursseista omaan YAMK-tutkintoonsa. Pasanen pitää ajatusta hyvänä.

– Mielestäni jokaisen poliisin pitäisi opintojen aikana pysähtyä pohtimaan niihin liittyviä kysymyksiä. Samalla voi oppia jotain uutta itsestään ja omista ajatuksistaan.

Kriminologian opinnot Suomessa

Kriminologiaa voi opiskella Suomessa erityisesti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Helsingin yliopistossa kriminologia on sosiaalitieteiden maisteriohjelman opintosuunta, ja Tampereella yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelman opintosuunta (kriminologia ja kriminaalipolitiikka).

Lisäksi kriminologiaan liittyviä opintoja voi suorittaa esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa avoimen yliopiston kautta sekä Turun yliopistossa osana oikeustieteellisiä ja yhteiskuntatieteellisiä opintoja.
Kriminologia tutkii rikollisuutta, sen syitä, seurauksia sekä yhteiskunnan tapoja ehkäistä ja käsitellä rikollisuutta. Ala yhdistää muun muassa yhteiskuntatieteitä, psykologiaa, oikeustiedettä ja tilastollista tutkimusta.

Kriminologi voi työskennellä esimerkiksi tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä, ministeriöissä, turvallisuus- ja rikoksentorjuntatyössä, järjestöissä, rikosseuraamusalalla, poliisin tai muiden viranomaisten asiantuntijatehtävissä sekä kansainvälisissä turvallisuus- ja tutkimushankkeissa.
Mahdollisia työnantajia ovat esimerkiksi Keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, Rikosseuraamuslaitos, oikeusministeriö, sisäministeriö, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä väkivallan vastaista työtä tekevät järjestöt.

Työ sisältää usein esimerkiksi tutkimusta, tilastojen analysointia, turvallisuuden kehittämistä, rikollisuuden ehkäisyä sekä yhteiskunnallista asiantuntijatyötä.

Kriminologian opintoihin hakevalla on usein pohjana alempi korkeakoulututkinto esimerkiksi yhteiskuntatieteistä, oikeustieteestä, psykologiasta tai turvallisuusalalta. Maisteriopinnot kestävät yleensä kaksi vuotta, mutta koko koulutuspolku kandidaatin tutkinnosta maisteriksi on tavallisesti noin viisi vuotta.

Opintoja voi jatkaa tohtoriopintoihin asti. Kriminologian jatkokoulutus mahdollistaa esimerkiksi tutkijanuran tai erikoistumisen turvallisuustutkimukseen, rikollisuuden ehkäisyyn, kyberrikollisuuteen tai yhteiskunnalliseen analyysiin.

Lähde: Studentum.fi



Mainostajilta

Osallistu keskusteluun

Ei kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Työssä

Poliisiella tavoittaa tuhansia nuoria

Poliisi kohtaa nuoren yhä useammin puhelimen ruudulla. Ella Varis eli Poliisiella tekee ennalta estävää poliisityötä nuorten parissa osana Koulu25-ryhmää. Hän tavoittaa työssään satojatuhansia nuoria, joista moni ei muuten lähestyisi poliisia lainkaan.

Työssä