Liikennetappo Ranskan tieliikennelakiin

Päihteiden, huumausaineiden tai ilokaasun vaikutuksen alaisena ajaminen sekä törkeät ylinopeudet ovat lisääntyneet Ranskassa viime vuosina merkittävästi. Vaaratilanteita aiheuttavat erityisesti tapaukset, joissa kuljettaja ei piittaa poliisin käskyistä. Niissä kuolee tai loukkaantuu joka vuosi niin sivullisia, poliiseja kuin yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta etenkin maaseudulla ja esikaupunkialueilla vastaavia santarmejakin.

Käsistä riistäytyneissä liikenteenvalvontatilanteissa loukkaantuu joka vuosi viitisensataa virkavallan edustajaa. Yleisin tapaus on pysähtymiskäskyn saaneen tai jo pysähtyneen auton kaahaaminen karkuun tai suoraan jalkautuneen poliisin päälle.

Kuljettaja on usein huumausaineiden tai ilokaasun vaikutuksen alaisena ylinopeutta kaahaava ajokortiton alaikäinen kuljettaja. Myös varastetulla autolla ajava taparikollinen kaahaa useimmiten pakoon sen sijaan, että noudattaisi poliisin pysähtymiskäskyä. Viime vuoden 28 000 niskoittelutapauksesta 6 200 aiheutti sivulliselle vakavan kuoleman- tai vammautumisen riskin.

Vuonna 2025 nämä niskoittelutapaukset lisääntyivät edellisvuodesta yksitoista prosenttia.

– Poliisit eivät ole mitään ihmisarvottomia epäkansalaisia, joiden päälle voi ajaa ilman vakavia seuraamuksia, sanoo poliisien ammattiliitto Unité SGP-FO:n pääsihteri Linda Kebbab.

Hän kertoo tapauksista, joissa kuljettaja on tarttunut sivuikkunan ulkopuolelle kumartuneeseen poliisiin ja raahannut tätä liikkuvan auton mukana. Poliisien ammattikunnan ohella tieliikennelain tiukentamista ovat puoltaneet myös liikenteessä kuolleiden omaiset.

Kebbabin mielestä humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena rattiin lähtemisen tahallisuuden tunnustaminen lakiteitse on tärkeää, koska kyseessä on tietoinen teko, jonka todennäköiset seuraukset ovat kuljettajan tiedossa.

– Kun autoilija kaahaa tahallisesti poliisin päälle tai päin poliisiautoa, ei voida puhua muusta kuin tapon yrityksestä. Tahattomuudesta puhuminen on loukkaus myös kuolonuhrien omaisia kohtaan, Kebbab sanoo.

Yhdeksän loukkaantui samana viikonloppuna

Yhdeksän poliisia loukkaantui helmikuussa saman viikonlopun aikana autoilijoiden niskoitteluissa eri puolilla Ranskaa. Pariisin koillispuolella Argenteuil’ssa kuljettajan papereita tarkastanut poliisi raahautui liikkeelle lähtevän auton mukana.

Pariisin etelälaidalla viisi poliisin erikoisyksikön jäsentä loukkaantui murtovarkaiden autoa suojelleen toisen ajoneuvon ajettua tahallisesti heidän päälleen. Myös Nantesissa auto kaahasi tarkoituksellisesti poliisien päälle; heistä kaksi loukkaantui vakavasti ja yksi selvisi lievemmillä vammoilla. Rivieran poliisiautot varustettiin vastikään noin metrin mittaisilla etupyörän eteen laitettavilla stop stick -piikkitangoilla, jotka puhkaisevat pysäytetyn auton renkaan, jos kuljettaja aikoo kaahata pakoon. Tangon käytön edellytyksenä on tietysti se, että auto on ainakin jossain vaiheessa saatu pysähtymään.

Vuonna 2023 kahden poliisin partio kiinnostui erilaisista pikkurikoksista tunnetusta 25-vuotiaasta miehestä ja yllätti tämän asuintalonsa autotallista. Mies pyrki karkuun ja kaahasi autollaan suoraan toisen poliisin päälle. Poliisi raahautui liikkuvan auton alla kolmisenkymmentä metriä ennen kuin hänen työparinsa onnistui pysäyttämään auton ampumalla kuljettajaa. Lievästi loukkaantunut kuljettaja tuomittiin 18 vuoden vankeuteen. Auton alle jäänyt poliisi sai useita vakavia vammoja, mutta säilytti työkykynsä.

Virka-aseen käyttö lisääntynyt

Poliisin käskyistä piittaamattomuuden yleistyttyä myös poliisin virka-aseen käyttö on lisääntynyt. Oikeudessa on puitu viime vuosina jo useamman kerran sitä, onko suoraan kohti ajavaan autoon tähtääminen ollut tilanteessa perusteltua. Valtaosassa tapauksista poliisin on todettu toimineen oikeutetusti puolustaessaan omaa tai työparinsa henkeä aseellisesti. Tuomioistuimilta on löytynyt ymmärrystä myös sille, että vilkasliikenteiselle kadulle kaahaava auto on saatava pysähtymään keinolla kuin keinolla.

Kahdessa Pariisin lähiössä yöaikaan sattuneessa välikohtauksessa poliisit kuitenkin tuomittiin. Molemmat tapaukset sattuivat rikollisuuden vastaisen yksikön beeaaseen partioidessa levottomissa lähiöissä. Vuoden 2020 tapauksessa poliisien pysäyttämä ajokortiton huumausaineiden vaikutuksen alaisena ollut kuljettaja painoi kaasua ja yritti paeta, jolloin yksi poliiseista avasi tulen lähietäisyydeltä. Kuljettajan kuoliaaksi ampuneelle poliisille määrättiin kymmenen vuoden vankeusrangaistus.

Poliisin ja silminnäkijöiden versiot poikkesivat suuresti toisistaan. Teknisen tutkinnan jälkeen oikeus totesi, että kyseessä ei ollut itsepuolustus, vaan poliisi seisoi ampuessaan auton sivussa. Syytetyn tekemän valituksen johdosta tapaus on kuitenkin edelleen kesken.

Vuonna 2021 BAC:n yöpartio joutui samankaltaiseen tilanteeseen, mutta tällä kertaa siviiliautolla, ja ilman virkapukua. Kahdella pakenevan auton pysäyttämistä ampumalla yrittäneellä poliisilla ei ollut myöskään hihanauhoja. Sekä kuljettaja että tämän vieressä istunut matkustaja loukkaantuivat vakavasti. Molemmat poliisit saivat neljän vuoden ehdonalaisen vankeusrangaistuksen ja viiden vuoden aseenkantokiellon. Tekninen tutkinta totesi poliisien ampuneen autoa kohti kahdeksan laukausta kuudessa sekunnissa.

Rikosnimikkeet saattavat lieventyä

Viime vuoden heinäkuussa voimaan tulleen lain myötä liikennetaposta voi saada enimmillään kymmenen vuotta vankeutta ja 150 000 euron sakon. Samalla myös 50 kilometriä sallitun ajonopeuden ylittävästä ylinopeudesta tuli itsenäinen rike, josta tulee kaaharille kolme kuukautta vankeutta, 3750 euroa sakkoa ja kuuden ajokorttipisteen menetys. Aiemmin siitä sai vain sakkorangaistuksen.

Tieliikennelain tiukentamisen taustalla on tuore sisäministeri Laurent Nunes, joka on Pariisin entinen poliisiprefekti ja tuntee perusteellisesti ammattikunnan ongelmat. Linda Kebbab muistuttaa kuitenkin, ettei ministerin valta ulotu oikeuslaitokseen. Rikosnimikkeet saattavat matkan varrella myös lieventyä, ja Ranskassakin tuomioistuimet ovat pahasti ruuhkautuneita.