Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon toiminta on lähes jatkuvasti esillä mediassa. Kyse voi olla hätäkeskusten toiminnasta ja vaaratiedotteiden lähettämisestä esimerkiksi droonitapausten yhteydessä tai oikeusprosessien pitkittymisen vaikutuksista. Viime aikoina poliisitoimi on ollut paljon esillä, eikä pelkästään hyvässä valossa. Jo tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa inhimillisen toiminnan luonnetta: huomio kiinnittyy negatiivisiin asioihin ja positiiviset asiat ohitetaan ikään kuin itsestäänselvyyksinä.
Muun muassa keväällä julkaistu MOT-dokumentti, Ella Variksen tapaus sekä viimeisimpänä Tuusulan mopomiitin, Tampereen liikenteenvalvonnan ja Espoon etälamautintapauksen tapahtumat ovat olleet uutisoinnin keskiössä ja herättäneet keskustelua keskustelupalstoilla ja sosiaalisen median syövereissä. Mediatalot kilpailevat siitä, kuka ehtii toista nopeammin julkaista uutta tietoa tapahtumista tai niiden taustoista. Luonnollisesti tämä aiheuttaa painetta poliisin tiedottamiselle. Vastauksia halutaan, vaikka niitä ei välttämättä vielä ole antaa, tai tiedottaminen voisi vaikuttaa keskeneräiseen tutkintaan.
On syytä muistaa, että kyse on yksittäisen tai yksittäisten virkamiesten toiminnasta, joka kuitenkin rinnastuu koko poliisiorganisaatioon. Jokainen virkamies vastaa itse toimiensa lainmukaisuudesta, vaikka organisaatiolla on osaltaan valvonta- ja ohjeistamisvastuu. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että toimimme aina myös organisaation edustajina.
Erityisesti Tuusulan mopomiitin tapahtumat tuntuivat menevän osalla ihon alle, tosin ymmärrettävistä, inhimillisistä syistä. Näkemykseni mukaan asiaan liittyvässä keskustelussa kuitenkin ylitettiin sivistyneessä kansalaisyhteiskunnassa käytävän keskustelun rajoja.
Huomio kiinnittyy negatiivisiin asioihin ja positiiviset asiat ohitetaan ikään kuin itsestäänselvyyksinä.
SPJL ei voi hyväksyä sitä, että yksittäisen virkamiehen nimeä, kuvaa, kotiosoitetta tai perhesuhteita levitetään internetissä yhdistettynä keksittyihin kertomuksiin ja jopa virkamieheen kohdistettuihin suoriin tai peiteltyihin uhkauksiin. Tämä täyttää selkeästi ns. maalittamisen tunnusmerkistön, vaikkei sitä vaatimuksistamme huolimatta ole toistaiseksi rikoslaissa kriminalisoitu. Vastaavia ja valitettavasti vielä huolestuttavampia esimerkkejä ilmiöstä löytyy muualta Euroopasta ja maailmalta.
Media saa ja voi arvostella myös viranomaisten toimintaa. Tämä on olennainen osa demokraattisesti toimivaa oikeusvaltiota. Viranomaisten toiminnan tarkastelu sekä tapausten laadukas esitutkinta luovat pohjan sille, että viranomaisiin luotetaan, kun tiedetään, että ne toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Paljon on puhuttu siitä, onko esimerkiksi poliisin luottamus näiden tapausten perusteella horjunut. Mielestäni luottamusta ei tule koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Samalla korostuu se, että luottamus on ansaittava vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena tuntina niissä tilanteissa, kun viranomainen kohtaa kansalaisen virkatehtävien yhteydessä.
Ymmärrän, että tässä tapauksessa koko poliisikunta kokee paineen. Liittoon tulleen tiedon mukaan muutos suhtautumisessa poliisiin heijastuu operatiiviseen toimintaan. SPJL on saanut viestiä siitä, että suhtautuminen poliisitoimintaan on entistä varautuneempaa ja osin epäluuloista. Olen keskustellut asiasta toimittajien kanssa sekä ottanut kantaa myös julkisuudessa, kuten tapana on ollut silloin, kun media haluaa poliisikunnan edustajan kannanottoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että toimitukset päättävät itse, minkä tiedon tai minkä kommentin katsovat julkaisemisen arvoiseksi. Jokainen toimittaja luonnollisesti kirjoittaa uutisensa haluamallaan tavalla, eikä SPJL voi sanella juttujen sisältöä. Joka tapauksessa olemme aina valmiit keskustelemaan ja tuomaan esiin jäsentemme näkemyksen asioiden tilasta. Tämä kuuluu vastuullemme, ja on yksi keskeisimmistä puheenjohtajan tehtävistä.
Suomi on pieni maa, jossa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on koko Euroopan vähäisin. Kansakuntana meillä ei ole varaa menettää luottamusta poliisiin. Poliisikuntana teemme varmasti tämän eteen parhaamme jokaisessa kohtaamisessa. Juuri nyt on vaikeaa, mutta yhtenä tiiviinä joukkona me menemme tästä yli, vaikka se viekin aikaa.
Osallistu keskusteluun
Ei kommentteja