Jalkapallokatsomo on yhteiskunnan peili

Punaiset soihdut palavat naamioituneiden jalkapallokannattajien käsissä. Niistä lähtevä paksu savu leviää ympäri otteluareenaa. Ilmassa on suuren maailman tuntua.

Poliisin näkökulmasta kyse on ilmiöstä, joka liittyy toimintaympäristön muutokseen Suomessa myös urheilutapahtumissa.

– Erilaiset turvallisuuspoikkeamat ovat lisääntyneet korona-ajan jälkeen. Etenkin jalkapallopeleissä, joiden katsojakunnassa on paljon nuoria, pyrolaitteiden käyttö on lisääntynyt. Nämä henkilöt eivät ole niinkään kiinnostuneita itse lajista, vaan kyse on enemmänkin ultrakulttuurista. Joku viisas on joskus sanonut, että jalkapallokatsomo on yhteiskunnan peili, vanhempi konstaapeli Jarno Laurikainen sanoo.

Vaikka soihdut voivat joillekin luoda otteluissa vaikuttavan tunnelman, niiden käyttö on useimmissa maissa kielletty turvallisuussyistä – niin myös Suomessa, jossa pyrojen käytöstä voi joutua epäillyksi esimerkiksi räjähderikoksesta tai vahingonteosta.

Turvallisuusnäkökulman muutoksen myötä Euroopassa laadittiin uusi, urheilutapahtumien katsomoturvallisuutta käsittelevä yleissopimus, jonka Suomi allekirjoitti maaliskuussa 2022. Yleissopimus on edeltäjäänsä, vuonna 1985 laadittua sopimusta, paljon laajempi ja se yhdistää turvallisuus- ja järjestysasiat sekä erilaiset palvelut yhden kehyksen alle.

Siviileissä siviilien keskellä

Yleissopimuksen myötä myös kokoontumislakiin tehtiin muutoksia. Sopimus esimerkiksi edellyttää korkeimmilla sarjatasoilla pelaavilta jalkapalloseuroilta ja jalkapallon maajoukkueilta vuosittaista turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaa sekä näihin liittyviä säännöllisiä harjoituksia, joita poliisi koordinoi.

Suunnitelmat toimitetaan Helsingin poliisilaitoksella sijaitsevaan NFIP-tietopisteeseen (National Football Information Point), jossa Laurikainen työskentelee täysipäiväisesti yhdessä kollegansa Antti Örnin kanssa.

Vaikka tietopisteen nimi viittaa jalkapalloon, käytännössä kaksikon työhön kuuluu eri lajien urheilutapahtumiin liittyvien turvallisuusasioiden koordinointi, tiedon jakaminen, kehittäminen ja koulutus valtakunnallisesti sekä kansainvälinen yhteistyö. He myös tekevät oman poliisilaitoksensa alueen isoimpiin ottelutapahtumiin liittyvät riski- ja uhka-arviot sekä vetävät spotteritoimintaa.

– Helsingin alueella on paljon isoja fudis- ja lätkäpelejä. Viemme laitoksen jaksopalavereihin otteluihin liittyvät resurssitarpeet kuten sen, montako partiota paikalla tulisi olla ja tarvitaanko joukkojenhallintaa tai ratsupoliiseja. Jokaisessa ottelussa on myös spottereita eli poliiseja, jotka osallistuvat toimintaan siviilivaatteissa.

Laurikainen avaa, että spotteritoiminnan ideana on se, että poliisit eivät toimi piilossa, vaan lähestyvät kannattajia ja kannattajaryhmiä katsomossa ja sen välittömässä läheisyydessä.

– Virkapukuisista poliiseista ei yleensä näissä kulttuureissa niin tykätä, siviilivaatteissa olevaa poliisia on helpompi lähestyä. Kun spotteri tulee tutummaksi, madaltuu samalla kynnys kertoa hänelle mahdollisista epäkohdista, Laurikainen sanoo ja lisää, että tästä asiasta puhutaan myös yleissopimuksessa; kaikki toimivat kaikkien kanssa ja yhdessä tapahtumasta tehdään turvallisempi.

– Poliisi ei vain määrää ja anna lupia, vaan myös jalkautuu ja on arkisissa tapahtumissa mukana. Yhdessä kaikkien toimijoiden kesken saamme aikaan hyviä tapahtumia ilman ikäviä lieveilmiöitä. Se vaatii kaikilta yhteen hiileen puhaltamista.

Kokoaan suurempi

Monelle kesä tarkoittaa pidempää lomaa, mutta Laurikaiselle kesäkuukaudet ovat vuoden kiireisintä aikaa. Samoin syksyt ja keväät, jolloin ottelukaudet ovat käynnissä.

– Jalkapallojoukkueiden europelit alkavat parhaimpana kesäkuukautena eli heinäkuussa, ja kansainväliset ottelut työllistävät aina enemmän. Syksyn koittaessa karsintapelit on pelattu ja jatkopelit alkavat. Samalla alkavat myös liigaottelut jääkiekossa.

Tappara, Ilves, TPS ja Kärpät järjestävät faneilleen isoja vierasmatkoja, jotka työllistävät poliisia. Laurikainen mainitsee lisäksi yhden seuran, jonka työllistävä vaikutus on kokoaan suurempi. Nimittäin Helsingin Jalkapalloklubi.

– HJK:lla on Suomen suurin kannattajapohja, ja fanit kulkevat sankoin joukoin joukkueen mukana myös vieraspeleihin, mikä haastaa paikallistoimijat. Fanikunnassa on useita riskikannattajia, jotka aiheuttavat herkästi järjestyshäiriöitä. 

– Myös Stadin derbyt eli HJK:n ja HIFK:n väliset ottelut vetivät massoittain väkeä paikalle ennen kuin HIFK tippui Veikkausliigasta kauden 2022 päätteeksi.

Toiminta linjaan koulutuksella

Laurikaisen ja Örnin tehtäväkenttään kuuluu spotterikoulutusten vetovastuu ympäri maan. Koulutus on suunnattu sekä uusille että toiminnassa jo mukana oleville poliiseille. Tavoitteena on taitojen ylläpito sekä toiminnan yhdenmukaistaminen, sillä maakunnissa käytänteet ovat olleet kirjavia.

– Olemme ottaneet koulutuksiin mallia Euroopasta. Lisäksi järjestämme joka vuosi Palloliiton ja Poliisihallituksen kanssa yhteisen seminaarin katsomoturvallisuudesta. Seminaarit on kohdistettu kaikille yhteistyötahoille seuroja myöten.

– On myös pakko mainita, että joka vuosi pari suomalaista spotteria pääsee kansainväliselle kurssille ulkomaille. Se on loistava tilaisuus päästä näkemään, miten isoissa jalkapallomaissa toimitaan.

Jos kiinnostus spotteritoimintaan herää, Laurikainen kehottaa olemaan yhteydessä oman poliisilaitoksen päällystövastaavaan. Kiinnostuksestaan voi mainita myös jo toiminnassa mukana oleville kollegoille.

Kansainväliset ottelut kutsuvat

NFIP:ssä on 38 aktiivista jäsentä ympäri Euroopan. Tiedonvälitys maiden tietopisteiden kesken on jokapäiväistä ja välitöntä.

– Vaikka Suomi on Euroopan mittakaavassa pieni jalkapallomaa, olemme samassa veneessä muiden kanssa. Pyrimme auttamaan ja osallistumme toimintaan muiden lailla. Tänäänkin olen ollut yhteydessä Ruotsiin, Puolaan ja Slovakiaan, Laurikainen listaa.

– Pyrimme olemaan proaktiivisia. Suomessa fanit ihannoivat herkästi Ruotsin kannattajakulttuuria, jossa on paljon pyroja, ja teemmekin aktiivisesti yhteistyötä heidän spottereiden kanssa.

Jos suomalaisella joukkueella on peli ulkomailla, paikalle lähtee yleensä myös suomalaisia poliiseja.

– Protokolla menee niin, että maasta on tultava kutsu. Lähes poikkeuksetta kutsu yleensä tuleekin sinne, mihin suomalaisfaneja matkustaa enemmän.

Laurikaiselle yksi mieleenpainuvimmista työmatkoista oli Suomen maajoukkueen peli Wembleyn Stadionilla, jonka katsomoon mahtuu 90 000 henkeä – 2,5 kertaa enemmän kuin Olympiastadionille.

Tänä kesänä hän matkustaa ainakin Slovakiaan, jossa järjestetään 21-vuotiaiden poikien jalkapallon EM-turnaus kesäkuun puolivälissä. Huuhkajilla on puolestaan syksyn karsintaotteluissa vastassa Puola, Malta, Liettua ja Hollanti, mikä tarkoittanee miehelle myös muita lähtöjä.