Kesäkuussa 2015 julkaistusta 112 Suomi -sovelluksesta on vuosien varrella kasvanut suomalaisten tuntema turvallisuuden palvelukokonaisuus, josta on apua niin normaalioloissa kuin hätä-, häiriö- ja poikkeustilanteissa. Sovellus on jo yli kahden miljoonan suomalaisen puhelimessa.
Sovellus syntyi tarpeeseen: ennen sen luomista oli matkapuhelimen paikannuskyky haja-alueilla tarkimmillaan 1,5 kilometrin tai jopa kymmenien kilometrien säteellä.
– Sovelluksen avulla saatiin 10–11 metrin keskitarkkuus hätäilmoitusten tekijän sijainnista, kertoo yksi sovelluksen kehittäjistä, sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.
Aluksi 112 Suomi -sovelluksessa oli vain päivystysnumerolista. Pian tuli mukaan poliisin neuvontanumero, sitten lisättiin ulkoministeriön päivystys, sekä lasten ja nuorten palveluita.
– Sijaintiin perustuvat vaaratiedotteet lisättiin sovellukseen 2019, joten esimerkiksi Porissa nähdyn karhun vuoksi ei tarvinnut enää keskeyttää koko Suomen televisio-ohjelmia. Vuonna 2020 tuli mukaan meripelastustoiminta, eli huviveneiden sijaintitietojen välittäminen sekä offline-ohjeet veneilijöille, Suomalainen listaa.
Korona-aikaan sovellukseen lisättiin oirearviointikysely. Ja vappuna 2020 annettiin sovelluksen kautta valtakunnallinen toimintaohje koronatartuntojen välttämiseksi.
Turhat hätäpuhelut laskussa
Palveluiden laajeneminen tuli tarpeeseen. Kun sijaintitietoa välittävä AML-ominaisuus yleistyi puhelimissa 2010-luvun lopulla, alettiin 112 Suomi -sovelluksen käyttötarkoitusta kyseenalaistaa. Sillä oli kuitenkin jo miljoona käyttäjää, joten sovellus saavutti ihmiset erinomaisesti.
– Uusien palveluiden myötä sovellus laajeni turvallisuuden työkalupakiksi, jonka avulla ihminen löytää oikean avun eri tilanteisiin, oli kyse sitten päivystysavusta tai yhteydenotosta myrkytystietokeskukseen. Aloimme markkinoida sovellusta näillä uusilla periaatteilla, kertoo sovelluksen pääkäyttäjä, viestintäsuunnittelija Katri Kalliomäki.
Hätänumeroon kuulumattomien ilmoitusten määrä onkin Kalliomäen mukaan laskenut vuosittain.
Uusien palveluiden myötä sovellus laajeni turvallisuuden työkalupakiksi, jonka avulla ihminen löytää oikean avun eri tilanteisiin.
-Katri Kalliomäki
Tosin hän ei osaa sanoa, mikä on sovelluksen osuus laskevassa trendissä.
– Tavoitamme paljon ihmisiä myös somen avulla, eikä kosketusnäytön kautta tule enää taskupuheluita yhtä paljon kuin ennen, hän pohtii.
Yhteistyökumppanit isona apuna
Kalliomäki ja Suomalainen ovat olennainen osa 112 Suomi -sovelluksen ohjausryhmää, joka kokoontuu säännöllisesti pohtimaan sovelluksen kuulumisia ja kehittämistarpeita.
– Ryhmässä on seitsemän henkilöä tietosuojavastaavasta valmiusjohtajaan sekä kaksi asiantuntijaa hätäkeskuksista. Saamme palautetta ja ideoita myös suoraan hätäkeskuspäivystäjiltä ja äskettäin esimerkiksi kysyttiin eräästä sovelluksen palvelunumerosta. Voisi sanoa, että meillä on yhteydenpitoa salin kanssa lähes viikoittain, Suomalainen kertoo.
Tiukentuvien tietosuojavaatimusten myötä ei sovellukseen ole tarvinnut tehdä radikaaleja muutoksia. Sovellus nimittäin lähettää tietoa käyttäjästä vain silloin, kun tämä soittaa hätäpuhelun.
– Enemmän osaamistarvetta toi EU:n vuonna 2020 antama saavutettavuusdirektiivi, jotta sovellus olisi saavutettava kaikille ihmisille fyysisistä ja kognitiivisista rajoitteista huolimatta, Suomalainen sanoo.
Sovellusta ylläpidetään pienillä resursseilla muun työn ohella. Suomalainen vastaa sen tekniikasta ja Kalliomäki viestinnästä ja markkinoinnista. Lisäksi heillä on apuna ohjausryhmä ja palveluntuottajana toimiva Digia.
Tulevaisuuden kehitystyötä varjostavat valtiontalouden leikkaukset.
Maksullista mainontaa ei ole tarvinnut tehdä, sillä yhteistyökumppanit eli viranomaiset, turvallisuustoimijat ja työpaikat ovat markkinoineet ja opastaneet sovelluksen käyttöä ahkerasti.
– Siitä iso kiitos kuuluu muun muassa SPR:n väelle, VPK:lle ja pelastuslaitoksille, jotka kertovat sovelluksesta eri tilaisuuksissaan ja koulutuksissaan. On myös hienoa nähdä sovelluksen tunnus työpaikkojen turvallisuusohjeissa, Kalliomäki hehkuttaa.
Uutuutena jaa-painike
Nyt ohjausryhmä pohtii sovelluksen ulkoasun muutosta: onko hätänumero ruudulla ykkösasia vai pitäisikö nostaa esille muitakin asioita.
– Esimerkiksi varautuminen on tämän päivän avainsana ja sovellukseen onkin lisätty sisäministeriön ja SPEK:n tuottamat varautumisohjeet, Suomalainen sanoo.
Tulevaisuuden kehitystyötä varjostavat kuitenkin valtiontalouden leikkaukset. Suomi 112:n saama vuosittainen budjetti on tänä vuonna puolitettu.
– Emme pysty tekemään näyttäviä uudistuksia sovelluksen ulkoasuun, mutta pidämme toki huolen toimintakyvystä. Jos yhteistyöviranomaiset pyytävät muutoksia sovelluksiin, heidän tulee rahoittaa ne pääosin itse, Suomalainen pohtii.
Syksyn aikana tiedossa on pieni uudistus. Kun henkilö saa omaan sovellukseen vaaratiedotteen vaikkapa karhusta tai savusta, sen voi jakaa esimerkiksi WhatsAppissa läheisilleen.
–Tähän jaa-painikkeeseen saimme idean pelastusviranomaisilta. Se on varmasti hyvä apu esimerkiksi ikäihmisille, joille erilaisten sovellusten käyttö saattaa olla monimutkaista, Kalliomäki summaa.
Osallistu keskusteluun
Ei kommentteja