Venepoliisikoulutus siirtyi Kotkaan

Venepoliiseja löytyy jokaiselta Suomen poliisilaitokselta. Tänä keväänä venepoliisit kouluttautuivat ensimmäistä kertaa Kotkassa. Aiemmin koulutus on järjestetty Savonlinnassa.

Yksi kevään kurssille osallistuneista oli vanhempi konstaapeli Milla Isohätälä, joka työskentelee Kuopion poliisilaitoksella. Hänellä ei ollut juurikaan kokemusta veneistä, kun hän hakeutui kurssille.

– Olin ajanut moottoriveneellä mökillä ja vesijetti oli suhteellisen tuttu väline, mutta isompaa venettä en ollut ajanut lainkaan, Isohätälä kertoo.

Hän hakeutui kurssille, sillä Kuopion tiestö ja maasto alkoivat olla hänelle tuttua.

– Venepoliisin työ tuo vaihtelua ja pääsee oppimaan uutta.

Isohätälä on venepoliisikoulutukseen erittäin tyytyväinen. Hänen mielestään se antoi riittävät eväät itse työhön.

– Ainahan kaikki koulutus voisi kestää pidempään, sillä mitä enemmän harjoitusta, niin sitä kautta varmuuskin kasvaa. Minusta on hyvä, että teoria- ja käytännönjakso ovat erillisiä, jotta käytännönjaksolla pääsee tositoimiin, kun on ensin harjoiteltu asia teoriassa. Mutta kyllä sen ensimmäisenä käytäntöpäivänä huomasi, että moni asia oli vielä hakusessa. Nopeasti sitä alkoi kuitenkin kehittyä, Isohätälä tuumaa.

Kuopiossa Isohätälä on tottunut sisävesiin, joten meri toi oman mausteensa uuden opetteluun.

– Koska minulle vesi oli koulutuksen alkuvaiheessa uusi elementti, haastavinta oli oppia navigoimaan meren aallokossa. Vene kuitenkin jyskyttää jonkin verran aaltoja vasten, mutta samalla pitäisi pysyä kartalla, minne olemme menossa. Kuopiossa seilaamme sisävesillä, joten olihan aallokko merellä ihan erilaista.

Dynamiittikeikka jäi mieleen

Kevään venepoliisikurssille osallistui myös Vaasan poliisilaitoksella työskentelevä vanhempi konstaapeli Joakim Vesternäs, joka on kasvanut saaristossa vesistön äärellä.

– Hain tänä keväänä toista kertaa kurssille. Ensimmäisellä kerralla en päässyt mukaan, Vesternees kertoo.

Partioveneen käyttö oli kesän alussa uutta Vesternäsille, vaikka hän onkin veneillyt paljon elämänsä aikana.

– Partioveneen käsittelyä sai harjoitella jonkin verran. Tutuilla vesillä olen pystynyt navigoimaan ilman karttaa, mutta Kotka oli uusi paikka, joten navigoimisen opettelu piti aloittaa alusta. Teoria- ja karttakoetta varten piti vähän lukeakin.

Vesternäs työskentelee pääsääntöisesti liikennevalvonnassa. Vaasassa poliisilla on käytössä poliisivene ja vesijetti. Kesän aikana Vesternäs pääsi vesille noin kymmenessä työvuorossa. Erityisesti mieleen jäi työvuoro ulkosaaristossa.

– Saimme ilmoituksen, että vanhan mökin yläkerrasta oli löytynyt dynamiittia. Keikka vaati paljon valmistautumista ja varautumista. Myös vesille lähtö vie enemmän aikaa kuin partioautoon hyppääminen. Kaikesta huolimatta tämä työ tuntuu omalta, Vesternees sanoo.

Venepoliisikoulutus on jaettu osiin

Venepoliisikulutukseen osallistuu vuosittain eri puolilta Suomea noin 20 poliisia, joista osa on kouluttajia. Koulutus järjestetään kerran vuodessa.

– Veneily on kasvava harrastus ja voi olla, että tulevaisuudessa meidän täytyy pohtia koulutustarpeita uudelleen, Kotkassa venepoliisikurssin johtajana toiminut ylikonstaapeli Antti Ikonen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo.

Venepoliisin koulutus koostuu itseopiskelusta, kahden viikon teoriaosuudesta ja saman pituisesta käytännönosuudesta. Teoriaosuus suoritetaan Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Käytännönjakso suoritetaan Kotkassa entisellä Merivartioasemalla sekä Kotkan merialueella.

Venepoliisikoulutuksen käytännönjaksolla poliisit pääsevät hiomaan taitojaan myös sisävesille ja Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Kimolan kanavan sulkuun.

– Sieltä löytyy kapeampaa vesistöä, mutta myös järven selkää. Merialueilla harjoittelu painottuu partioveneisiin ja sisävesillä kevyempään kalustoon. Vesijettipäivän aikana opetellaan käsittelyä ja ajamista erilaisissa olosuhteissa, Ikonen sanoo.

Teoriajakson aikana poliisit paneutuvat kokonaisvaltaisesti merenkulkuoppiin, navigointiin, turvallisen reittisuunnitelman laadintaan, lainsäädäntöön sekä venepoliisitoimintaa koskeviin poliisiorganisaation ohjeisiin ja määräyksiin. Lisäksi harjoitellaan navigointia simulaattorin avulla. Ennen käytännönjakson alkua poliisit suorittavat rannikkolaivurin radiotutkinnon. Teoriajakson päätteeksi suoritetaan teoria- ja karttakokeet.

– Teoriakokeessa keskitytään merenkulkuopillisiin ja poliisiorganisaation toimintaan liittyviin kysymyksiin. Karttakoe painottuu enemmän karttatehtäviin, sijainnin määritykseen ja erilaisiin laskutehtäviin, Ikonen summaa.

Käytännönjakson lopussa kurssilaisilla on edessä yhden päivän mittainen näyttökoe. Siinä on erilaisia rasteja, jotka sisältävät venepoliisin perustehtäviä sekä kurssin aikana opittuja taitoja.

– Jokainen kurssilainen oppii, miten toimia erilaisissa hätätilanteissa. Esimerkiksi, jos joku putoaa veneestä. Koulutuksen aikana kurssilaiset pääsevätkin myös pelastamaan ihmistä vedestä.

Kotkassa venepoliiseja koulutetaan viiden partioveneen, kolmen kevyen partioveneen ja seitsemän vesijetin voimin.

– On tärkeää, että venepoliisi oppii tunnistamaan omat rajansa, sekä miten vene tai vesijetti käyttäytyy eri olosuhteissa ja tilanteissa.

Kollegat iso syy koulutukseen hakeutumiseen

Ikonen on itse käynyt venepoliisikoulutuksensa Savonlinnassa vuonna 2021.

– Kunhan siellä, missä kurssi suoritetaan, on hyvät ja monipuoliset vesialueet, niin kurssipaikalla ei mielestäni ole väliä.

Ikonen aloitti venepoliisikurssin johtajana tänä vuonna.

– Vesi on elementtinä mielenkiintoinen. Minua ovat aina kiinnostaneet hommat, joissa pääsee oppimaan uutta sekä haastamaan itseään. Pätevät kollegat ovat myös iso syy sille, miksi hain venepoliisikoulutukseen, Ikonen kertoo omasta taustastaan.

Hän työskentelee liikennevalvonnassa ja muun muassa raskaan liikenteen valvonta on lähellä sydäntä. Kesäkaudella hän kouluttaa venepoliiseja sekä työskentelee venepoliisina uuden veneryhmän johtajana.

– Usein venepoliisiksi kouluttautuneet työskentelevät muun ajan liikennevalvonnassa ja erilaisissa kenttätehtävissä, sillä useilla poliisilaitoksilla venepoliiseja käytetään vain tarpeen mukaan. Olen tyytyväinen, että tänä kesänä myös Kotkaan perustettiin vakituinen veneryhmä suorittamaan vesiliikennevalvontaa, hätäkeskuksen ja meripelastuskeskuksen antamia tehtäviä, Ikonen kertoo.

Vilkas kesä takana

Kotkassa venepoliisin kesä sujui mallikkaasti. Kaakkois-Suomen poliisilaitos sai uuden, ison partioveneen käyttöönsä, joten sillä on kuljettu niin aamu- kuin iltavuorossa.

– Olemme suunnanneet toimintaamme perinteisen valvonnan lisäksi paikallisiin tapahtumiin Loviisa-Virolahti -akselilla sekä saaristossa. Perinteisten veneen varuste- sekä pelastusliivipuutteiden lisäksi vesiltä on tavattu etsintäkuulutettuja, ruorijuoppoja ja muun muassa anastettu vene. Hälytystehtäviä on tullut hoidettua myös laajalti aina perheväkivaltatilanteista saaressa konerikkoisiin aluksiin. Kansalaiset ovat huomanneet Kaakkois-Suomen venepoliisin tehostetun toiminnan. Palaute on ollut erityisen positiivista.

Poliisin venekausi kestää yleensä toukokuun lopulta syyskuuhun. Juhannuksena poliiseja on eniten vesillä, mutta myös erilaisten tapahtumien, kuten esimerkiksi Kotkan Meripäivien ja Ruisrockin aikaan poliisi lisää valvontaa vesillä.

Maantieteelliset erot ovat suuria, sillä Suomessa on merialueita, isoja ja pienempiä järviä sekä jokia. Merialueilla muun muassa Helsingin ja Turun edustalla on tehostettua toimintaa, samoin isommilla sisävesillä kuten Päijänteellä ja Saimaalla.

– Pyrimme tekemään toiminnastamme mahdollisimman kattavaa, Ikonen sanoo.