Siirry sisältöön
Pääkirjoitus

Hintansa väärti


Sari Wiid päätoimittaja

sari.wiid@spjl.fi

Julkaistu

Kommentit (0)
Tulosta artikkeli
Kuuntele artikkeli
0:00 / 0:00

”Ammattiliittoon kuuluminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan: lakkokevät sen osoitti. Yhdessä saamme enemmän kuin kukaan meistä yksin.” 

Tällaisia terveisiä lähetti yksi SPJL:n jäsentutkimukseen lokakuussa vastannut jäsen. Moni muukin kiitti liiton toimintaa lakkokevään aikana, mutta pohti ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistumisen vaikutusta omaan elämään. Onko SPJL:n jäsenmaksu hintansa väärti tulevaisuudessakin?

Ensimmäiseksi on hyvä muistaa, miten verovähennysoikeus toimii. Jos olet maksanut ay-jäsenmaksua esimerkiksi 500 euroa vuodessa, niin verotuksesi ei kiristy 500 eurolla verovähennyksen poistuttua. Jos veronalainen tulosi on ollut, sanotaan vaikkapa 47 000 euroa vuodessa, siitä on ennen veron määräämistä vähennetty 500 euroa eli olet maksanut veroja 46 500 eurosta.

Näin ollen vähennysoikeuden poistuminen ei kiristä verotusta olennaisesti, varsinkin kun tuohon esimerkissä mainittuun 500 euron kokonaismäärään sisältyy myös työttömyyskassan jäsenmaksu, joka säilyy edelleen verovähennyskelpoisena.

Väärinhän se verovähennysoikeuden poistaminen kuitenkin on, sillä ay-jäsenmaksu on hyvin verrattavissa tulonhankkimisvähennykseen.

Jokainen jäsen tietää, että tässäkin kuussa tilille tuleva palkka olisi pienempi ilman vahvoja ammattiliittoja. SPJL kantoi leijonan osan kevään jukolaisista lakoista, joita ilman valtion henkilöstön palkankorotukset olisivat jääneet selvästi jälkeen muiden sektoreiden palkoista.

Eihän se mukavalta tunnu, että korotukset napsahtavat myös niille, jotka eivät osallistuneet kevään taisteluun jäsenmaksujensa kautta. Silti: ilman liittoja niitä korotuksia ei olisi tullut.

Jokainen jäsen tietää, että tässäkin kuussa tilille tuleva palkka olisi pienempi ilman vahvoja ammattiliittoja.

Mutta ei nyt juututa niihin lakkoihin.

Eräs jäsentutkimukseen vastanneista katsoi tulevaisuuteen todeten: ”Kovaa edunvalvontaa tarvitaan, koska valtiotyönantaja yrittää nipistää kaikesta valtion työntekijöiltä. Eikä tulevaisuus näytä ruusuiselta.”  

Kuka auttaa työntekijää, kun kaikesta yritetään nipistää, myös palkkauksessa? Luottamusmiehet ja SPJL:n juristit auttavat liiton jäseniä silloin, kun nipistysyritykset tapahtuvat väärin perustein. Tällaisissa asioissa ei työttömyyskassan lakimies tule apuun.

Liitto taas tekee yhteiskunnallista vaikuttamista, jotta resursseista ja lainsäädännöstä päättävät poliitikot tietävät ja ymmärtävät, mitä tekevät. Totta: aina ei tiedon vieminen päättäjille auta, mutta toisaalta pitkäjänteinen työ johtaa myös tuloksiin.

Vakuutusten osalta on heti katkaistava huhulta siivet: kotivakuutukseen sisältyvä vastuu- ja oikeusturvavakuutus ei kata työelämän tilanteisiin liittyvää vakuutustarvetta. Liiton jäsenille räätälöimä vastuu- ja oikeusturvavakuutus on ainutlaatuinen, sen tuomaa turvaa ei saa omin avuin vakuutusyhtiöltä eikä työnantajaltakaan.

Ai niin, ne liiton mökit, risteilyt, tapahtumat, alennukset ja koulutukset. Ne eivät ole ammattiliiton ydintoimintaa, mutta sanoisin, että kirsikka kakun päälle. Koulutuksia kaikille jäsenille on muuten tulossa lisää ensi vuonna, joten palataan siihen vähän myöhemmin.

Osallistu keskusteluun

Ei kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinua saattaisi kiinnostaa myös