Vuorikiipeilijä sukset jalassa

Antte Lauhamaan elämässä mäet ja tunturit olivat mukana jo lapsuudessa. Hän muistaa monet moottorikelkkaretket, kuinka isä veti häntä rattikelkan kyydissä moottorikelkan perässä. Ne jättivät viehätyksen vauhtiin ja luontoon. 

Lasketteluharrastus ja mäkihyppy olivat Lauhamaan synnyinkunnassa Enontekiön Kilpisjärvellä monen lapsen luonnollisia harrastuksia. Siellä lumesta ei juuri koskaan ollut pulaa. 

– Kun löysin laskettelun, löysin lopullisesti myös liikkumisen ilon, Lauhamaa toteaa ja kertoo, kuinka alkoi harrastaa myös vapaalaskua. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti. 

Pahin mahdollinen tapahtuu

Vuoden 1998 helmikuussa Lauhamaan elämä muuttui pysyvästi, kun hän oli vapaalaskemassa Utsjoen ja Karigasjoen välissä olevalla tunturilla ystävänsä kanssa. 

– Emme olleet varautuneet lumivyöryyn, ja sellainen pääsi yllättämään meidät täysin. Ystäväni kuoli siinä vyöryssä. Jälkikäteen ajateltuna olosuhteet olivat väärät, hän toteaa mietteliäänä. 

Pian ystävänsä kuoleman jälkeen, vuonna 2000, Lauhamaa pääsi poliisikouluun. Hän halusi oppia myös kohtaamastaan tragediasta ja lumesta elementtinä, eikä halunnut tragedian jäävän hänen ensimmäiseksi ja samalla viimeiseksi kosketukseksi lumivyöryihin. 

Seurasi vuodet, jolloin mies alkoi tosissaan haastaa lunta. Lauhamaa voitti Pohjoismaiden mestaruuden vapaalaskussa vuonna 2003. Hän kilpaili lajin kärjessä kansainvälisellä tasolla vuosina 2001–2006. 

Lauhamaa kävi laskemassa monilla vuorilla ja rinteillä USA:ssa ja Keski-Euroopassa Suomen ja Norjan lisäksi. Norjaan häneltä on kotoa Ylläkseltä vain 2,5 tunnin matka. 

– Norjassa mäet ovat kuin Keski-Euroopassa, mutta hissejä vain ei ole, hän hymähtää. 

Lumen ammattilaiseksi

Kiinnostus lumeen sai Lauhamaan kouluttautumaan lumen asiantuntijaksi. 

– Valmistuin lumivyöryteknikoksi vuonna 2016. Jatkoin opiskeluita siten, että suoritin kahdessa vuodessa lumivyöryennustajan ammattitutkinnon. Koulutus on kanadalainen ammattitutkinto, joka järjestettiin pohjoismaisille osallistujille Ruotsissa.

Opintoihin kuului muun muassa lumivyörypelastamista, edistyneitä etsintätekniikoita, sääoppia ja työharjoittelu.

Lumivyöryteknikko kerää dataa lumivyöryennustajien käyttöön. Lumivyöryennustaja puolestaan käyttää teknikoiden keräämää dataa hyväkseen lumivyöryennusteiden laatimisessa. 

– Teknikko muun muassa laatii lumiprofiileja, tutkii, miten lumipeite ja sääolot muuttuvat ja ennustaa lumivyöryjen todennäköisyyttä, kokoa ja levinneisyyttä. 

Nykyään Lauhamaalla on pätevyys kouluttaa myös muita lumivyöryteknikoita Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa lumivyöryteknikkoja on hänen lisäkseen vain kourallinen. 

Lauhamaa hyödyntää osaamistaan pitämällä lumiturvallisuuskoulutuksia harrastajille ja viranomaisille pääosin Ylläksellä, Kilpisjärvellä ja Pohjois-Norjassa. Hän tekee myös lumivyöryennustuksia Ylläksen Ski Patrollissa. 

Suksilla tai laskemassa Lauhamaa on keskimäärin 100 päivänä vuodessa. Parhaimmillaan hän on ollut laskemassa kolmen vuoden ajan putkeen vuoden jokaisena kuukautena. 

Hyötyä myös virkatehtävissä

Lumivyöryosaamisesta on Lauhamaalle hyötyä myös töissä, silloin kun joku katoaa lumivyöryyn tai on muuten harkittava riskialueelle menemistä. Lauhamaa oli tilannejohtajana ja etsinnässä mukana esimerkiksi Pallastunturin tragediassa viime vuonna, kun äiti ja hänen alaikäinen poikansa menehtyivät lumivyöryssä. 

– Viranomaisen pitää kyetä toimimaan myös tuntureilla, jos jotakin sattuu. Koulutuksesta ja kokemuksesta on hyötyä erityisesti talvietsinnöissä, joissa olosuhteet voivat olla erityisen vaikeat. 

Mikä Lauhamaata sitten kiehtoo lumissa ja lumivyöryissä? Useampia vyöryt pelottavat.

– On hienoa, kun oppii ymmärtämään, miten talvinen luonto toimii. Vapaalasku ei ole niin vaarallista kuin miltä se näyttää. Se ei ole extremelaji. Se voi olla hyvin miellyttävä tapa saada elämyksiä. Se on talviretkeilyä, jossa hiihdetään tunturi ylös ja lasketaan alas. Se pitää hyvässä kunnossa, ja jokainen voi tehdä sitä omalla tasollaan. 

Lauhamaa tykkää myös ihan vain hiihtää ja viihtyy muutenkin luonnossa. Kesäisin hän juoksee tunturipoluilla. 

– Tykkään myös kalastaa ja metsästää pienriistaa. 

Luonto on mahdollisuus

Jos joku haluaisi alkaa harrastaa vapaalaskua, miten siinä pääsisi alkuun?

– Opettele ensin laskemaan rinteessä. Opettele perustekniikat eri lumiolosuhteissa. Hanki perusymmärrys lumivyöryistä. Huolehdi, että ensiaputaitosi ovat kunnossa. Keskeistä on, että jos joku loukkaa itseään, hän ei pääsisi kylmettymään. Näin minimoit kohtuuttomat seuraukset.

Lauhamaa vertaa vapaalaskua sukeltamiseen. Laitteet ja välineet on tietenkin oltava kunnossa, mutta aina on myös ymmärrettävä olosuhteet, joissa toimii. 

– Harrastus vaatii jonkin verran alkupääomaa. Noin 2000 eurolla saa sekä rinteeseen että sen ulkopuolelle soveltuvat välineet. Toki varusteita voi aluksi vuokrata. 

Luonnossa jokainen voi haastaa itseään oman kunto- ja taitotasonsa mukaan. Lauhamaa vertaa laskettelua ja muita luonnossa tehtäviä aktiviteetteja poliisin työhön. 

– Poliisin työssä koulutus on perusta, jota kokemus vahvistaa. Samoin luonnossa liikkuessa perusasioiden ymmärtäminen ja kokemuksen kautta hankittu taitotaso auttavat ympäristössä, jota ei voi täysin ennakoida tai hallita. Ennakointi, hyvä kunto ja tilanteen mukaan toimiminen ovat avainasioita luonnossa. Erityisesti silloin, kun olosuhteet ovat vaikeat. 

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on edelleen hienot mahdollisuudet nauttia talvisesta luonnosta. Lauhamaalle talvi tuo mahdollisuuden toteuttaa sekä haastaa itseä ja oppia edelleen uutta. Hän haastaa siihen myös muita. 

– Toivon, että tulevana talvena mahdollisimman moni saa laittaa sukset jalkaan ja pääsee nauttimaan raikkaasta talvisäästä.